Ohjelma

Pilari I — Rehellinen valtio

1. Kokonaisveroaste näkyväksi ja alas

4 000 € kuukausipalkka maksaa työnantajalle noin 4 850 €. Käteen jää noin 2 900 €. Kiila on noin 40 % työn hinnasta — ennen kuin olet ostanut mitään. Kulutuksen verojen jälkeen kokonaisverotus ylittää 50 %. ”Työnantajan sivukulut” ovat työntekijän palkasta perittävää veroa, joka on vain nimetty toisin.

Esitykset

• kaikki työhön kohdistuvat maksut näkyviin palkkakuitille
• verotusta kevennetään kiilan yläpäästä
• Kokeile omalla palkallasi →

Verokiilalaskelma, Jyväskylä 2026 · tarkistettu 7/2026

2. Teknologinen suvereniteetti — IT-kuri, pilvi ja tekoäly

Kela osti lomakejärjestelmän uudistuksen San Franciscosta 589 miljoonalla ilman julkaistua liiketoimintalaskelmaa. Apotti, VITJA, Sarastia ja kumppanit ovat polttaneet yli miljardin. Kesäkuussa 2026 Yhdysvallat osoitti, että pääsy maailman parhaaseen tekoälyyn voidaan katkaista yhdellä hallinnon päätöksellä — ja Suomen valtio rakentaa palvelujaan saman töpselin varaan. Poliittisessa keskustelussa puhutaan tekoälyn käytöstä; kukaan ei puhu siitä, kuka omistaa infran, mallit ja töpselin.

Ja tekoälyn suurin mahdollisuus on valtion oman koneiston keventäminen. Kelassa on noin 8 000 työntekijää, joista noin 6 000 tekee etuuskäsittelyä. Kela itse arvioi, että 80 % ratkaisuista voidaan automatisoida — silti se lupaa keventyä vain noin tuhannella työntekijällä vuoteen 2035 mennessä, ja ostaa automaationsa amerikkalaisella teknologialla puolella miljardilla. Suunta on oikea, tahti ja tapa väärät.

Esitykset

• julkisille IT-hankkeille kattobudjetit ja avoin kilpailutus, kotimainen toteutus ensisijaiseksi
• kriittiset järjestelmät ja data EU/ETA-infraan siirtymäajalla, jokaiseen hankintaan exit-lauseke
• valtion tekoälyhankinnoissa avointen painojen mallit ensisijaisiksi
• rutiinipäätösten automatisointi tosissaan koko julkishallinnossa: automaatti saa hyväksyä, ihminen hylkää ja hoitaa harkinnan — osaajat vapautuvat vapaille työmarkkinoille luonnollisen poistuman tahdissa
• datakeskuksille isännän ehdot: verkonvahvistukset aiheuttajalle, hukkalämpö kaukolämpöön — duunarin sähkölasku ei nouse konesalien takia
• osaajien kannustimet kuntoon, ettei seuraavaa Silo AI:ta rakenneta myyntikuntoon vaan kasvuun

Kelan automaatio: Yle ja Kela · tarkistettu 7/2026

IT-hankkeet: Apotti ~600 M€, VITJA ~90 M€, Sarastia 4+ M€ (toteutuneet selvityskulut), Kela/Salesforce 589 M€ — yhteensä yli 1,2 mrd € · tarkistettu 7/2026

3. Yrittäjän oikeusturva

Laki sanoo, että yritystoiminta on lopetettu, kun yritys on asetettu konkurssiin. Käytännössä viranomaiset vaativat pesän loppuunsaattamista, joka kestää vuosia — ja yrittäjä on sen ajan väliinputoaja. Konkurssipesän verot eivät ole yrittäjän henkilökohtaisia velkoja, eikä niillä saa estää uutta alkua.

Esitykset

• laintulkinta sidotaan konkurssiin asettamispäivään
• ennakkoperintärekisteristä epäämiselle valituskelpoinen, perusteltu päätös ja määräaika
• virkamiesvastuu todelliseksi
• tavoite: uusi yrittäjäsukupolvi, jolle epäonnistuminen ei ole elinkautinen

Linjaus: tutkimusloki · 7/2026

4. Veropohjan vuodot rajalta kiinni

Ulkomailta tilatusta alkoholista noin 99 % jäi verottamatta 2024 — menetys noin 372 miljoonaa euroa vuodessa. Nikotiinipussien kotimainen valmistevero tuotti noin 70 M€ puolessa vuodessa; ulkomaiset verkkokaupat maksoivat nolla. Verotaso, joka ajaa ostot ulkomaille, ei tuota valtiolle mitään — haitat ja terveydenhuoltolasku jäävät silti Suomeen. Suomalainen kauppa maksaa verot; salakuljettaja ei.

Esitykset

• etämyyjien pakollinen rekisteröinti ja kuljetusyhtiöille verotunnistetarkistusvelvoite
• pysyvä valvontaresurssi Tullille (tehovalvonta 2022–23 pudotti tilauksia 60 % — ja se lopetettiin)
• verotasot kalibroidaan Ruotsia ja Viroa vasten
• verottomia tuotteita myyvä kauppa menettää myyntiluvan

Tulli/Panimoliitto: etämyyntialkoholista ~99 % verottamatta (2024), verovajearvio ~372 M€ (julkaistu 2025); nikotiinipussien valmistevero ~70 M€/½v · tarkistettu 7/2026

Pilari II — Rakentajien Suomi

5. Yritystuet alas, työn verotus alas

TEM:n oma arvio: suorista yritystuista vain 11–40 % edistää tuottavuutta, ja noin sadasta yritysverotuesta neljä. Alle 70 yritystä saa yli puolet suorista tuista. Valtio ei osaa valita voittajia — sen ei pidä yrittääkään.

Esitykset

• kansallisista yritystuista leikataan 2–2,5 mrd € (ei kosketa alennettuihin ALV-kantoihin, maataloustukiin eikä EU-rahoitteisiin osiin)
• siirto työtulovähennykseen ja sivukulujen kevennykseen = duunarille 90–145 €/kk lisää käteen ilman senttiäkään velkaa
• T&K:n tuki verovähennyksellä, ei avustuksilla: automaattinen, kaikille sama, ei vaadi virastoa
• valtio voi sijoittaa yksityisen rahan rinnalla — ei koskaan valita kohteita yksin

TEM:n omat arviot yritystuista · tarkistettu 7/2026

6. Alkutuotannon reilu markkina

Suomen naudan tuottajahinta on Euroopan halvin ja sianlihasta on maksettu EU:n alhaisinta hintaa — ei siksi, että tilat olisivat tehottomia, vaan koska kaksi ketjua hallitsee noin 80 % vähittäiskaupasta ja teurastamokenttä on keskittynyt. Ruokaturva on turvallisuuspolitiikkaa.

Esitykset — lainsäädännöllä, ei tukieuroilla

• elintarvikemarkkinalain kostotoimikielto käännetyllä todistustaakalla ja oikeilla sanktioilla
• KKV:lle velvoite ja resurssit tutkia kaupan ostajavoima
• katteiden läpinäkyvyys porras portaalta
• suoramyynnin byrokratian purku — tila saa myydä ohi ketjun

Luke (tuottajahinnat), elintarvikemarkkinalaki · tarkistettu 7/2026

7. Työtä ja palkkaa — oikeilla mekanismeilla

Suomessa on 325 000 työtöntä työnhakijaa ja 33 000 avointa työpaikkaa: kymmenen työtöntä jokaista paikkaa kohden, joukossa 52 000 korkeakoulutettua. BKT kasvaa mutta työttömyys nousee — kasvu, joka ei työllistä, on tilastokasvua. Palkkoja ei nosteta päättämällä; ne nousevat tuottavuudesta, kilpailusta työvoimasta ja investoinneista.

Esitykset

• paikallinen sopiminen kaikkiin yrityksiin henkilöstön suostumuksella
• sivukulujen kevennys, joka valuu bruttopalkkoihin
• energian hinta ja luvitus kuntoon, jotta tehtaita tulee eikä lähde
• valtion asiantuntijatyö paikkariippumattomaksi — virka ei ole osoite Helsingissä
• kelpoisuusvaatimusten purku sieltä, missä ne ovat ammattikuntasuojelua eivätkä turvallisuutta

TEM työnvälitystilasto 5/2026: 325 000 työtöntä, 33 000 avointa paikkaa, 52 000 korkeakoulutettua työtöntä · tarkistettu 7/2026

Pilari III — Turvallinen ja vapaa Suomi

8. Maahanmuutto: pisteytys, vastikkeellisuus, palautukset

Syntyvyys on 1,30 ja työikäinen kantaväestö väheni 74 000 hengellä 2020–2024 — Suomi tarvitsee tekijöitä. Mutta vieraskielisiä on 14 % työikäisistä ja 21 % työttömistä työnhakijoista, ja ryhmien erot ovat valtavia: osa työllistyy lähes kantaväestön tasolle, osassa työttömyys on yli 30 %. Maahanmuutto ei ole yksi ilmiö — järjestelmän pitää valita.

Esitykset

• työperäiseen maahanmuuttoon pisteytys (kieli, koulutus, työhistoria, palkkataso)
• vastikkeellinen sosiaaliturva Tanskan mallin mukaan — kaikille, myös kantasuomalaisille: täysi etuus edellyttää työ-, kieli- tai aktivointiosallistumista
• kielteisen päätöksen saaneiden tehokas poistaminen — EU:n palautusasetus käyttöön täysimääräisesti

StatFin 115g/11rl ja syntyvyys 1,30 (2025) · tarkat osuudet: vieraskielisiä 13,6 % työikäisistä ja 21,4 % työttömistä (2024) · tarkistettu 7/2026

9. Lastensuojelu poliisityöllä — ei massavalvonnalla

Chat Control -tyyppinen massaskannaus murtaisi jokaisen suomalaisen viestisalaisuuden suojellakseen harvoja — ja epäonnistuisi siinäkin: alustat skannaavat jo nyt, ja silti suomalaisia lapsia groomataan todistetusti. Väärät osumat hukuttavat tutkijat oikeiden tapausten sijaan.

Esitykset

• poliisin verkkotiedustelu- ja soluttautumisresurssit
• nopea kansainvälinen virka-apu
• alustoille vastuu ilmoitusten käsittelystä ja suojaustoiminnoista
• sosiaalityön ja koulujen rooli — lapsia suojellaan poliisityöllä, ei lukemalla kaikkien viestit

Linjaus: tutkimusloki · 7/2026

10. Kieli ja kulttuuri säilyvät

Suomea puhuu äidinkielenään noin viisi miljoonaa ihmistä koko maailmassa — jos kieli hiipuu täältä, se ei jatku missään. Syntyvyys on ollut alle uusiutumistason vuodesta 1969, ja vieraskielisten osuus 0–4-vuotiaista on noussut 0,5 prosentista (1990) 14,5 prosenttiin (2025). Kohorttilaskenta Tilastokeskuksen datasta osoittaa: nykyisellä muuttotahdilla vieraskielisten osuus on kolmannes väestöstä 2050 ja yli puolet 2070-luvulla. Tässä ei ole syyllisiä ihmisissä — järjestelmän valitsee politiikka.

Esitykset

• maahanmuuton mittakaava sidotaan kotoutumiskykyyn (pisteytys valitsee, volyymi jonka kieli ja yhteiskunta ehtivät sulattaa)
• suomen kielen asema turvataan kouluissa, yliopistoissa ja mediassa — suomi on pääkieli, ei poikkeus
• kotoutumisen ytimeksi kieli: täysi sosiaaliturva edellyttää kielenopiskelua
• perheellistymisen taloudelliset esteet puretaan — syntyvyyttä ei nosteta juhlapuheilla vaan sillä, että työ, asuminen ja lapset eivät ole mahdoton yhtälö
• laskenta ja oletukset julkisina Data-sivulla — tämä keskustelu käydään numeroilla, ei leimoilla

StatFin 11rl: 0–4-vuotiaiden vieraskielisosuus 0,5 % (1990) → 14,5 % (2025) · syntyvyys alle uusiutumistason vuodesta 1969 (Tilastokeskus, syntyneet) · tarkistettu 7/2026

Kohorttimalli Tilastokeskuksen datasta (ikärakenne 2025, elinajantaulu 2024, muuttoprofiili vakio): skenaariohaarukka 15–34 % vuonna 2050 muutto-oletuksen mukaan — malli, sama menetelmä kuin virallisissa ennusteissa, ei piste-ennuste · laskenta ja oletukset tilastotyökalussa · tarkistettu 7/2026

11. Velkaantumisen loppu — pohjoismaiset palvelut säilyttäen

Valtion menot kasvoivat 81 miljardista 90,8 miljardiin 2023–2026 — leikkauspuheista huolimatta joka vuosi edellistä suuremmat. Todellinen alijäämä on noin 11,7 mrd € ja pelkät korot yli 3 mrd € vuodessa. Leikattiin ihmisiltä — ja kone söi säästöt.

• Suojataan: terveydenhuolto, koulutus, infrastruktuuri, puolustus, sisäinen turvallisuus.
• Leikataan: yritystuet, lobbausraha, fantasiaprojektit, IT-katastrofit, hallintokerrokset.
• Sote: vähemmän johtajia, hoiva-avustajat hoitajien rutiinitöihin, kielitaitovaatimus potilastyöhön, palveluseteli purkamaan jonoja.
• Järjestöraha etulinjan vaikuttavuuden mukaan: päihdetyö ja lastensuojelu kyllä — lobbaus ja johtajapalkat eivät.

Valtion talousarviot 2023–2026; alijäämä ~11,7 mrd € ilman kertaeriä; korkomenot yli 3 mrd €/v · tarkistettu 7/2026